Renkaiden ja vanteiden leveys

Kitkan osalta renkaan leveydellä on suora vaikutus, toisin kuin peruskoulufysiikan kitkalaskelmien perusteella voisi päätellä. Renkaan kumi on muotoaan muuttava materiaali jonka kitkakerroin asfalttia vasten vaihtelee pintapaineen mukaan. Pintapaine puolestaan on kyseisen renkaan kantama massa (eli auton paino) jaettuna sen ja asfaltin välisellä kosketuspinta-alalla.

Kitkakerroin on laskeva käyrä eli mitä enemmän massaa kosketuspinta-alaan nähden rengas joutuu kantamaan, sitä vähemmän pitoa se tarjoaa. Erot eivät ole erityisen suuria mutta esimerkiksi kovaa ajettaessa tai paniikkitilanteissa merkittäviä. Leveä rengas kuumenee kovassa ajossa vähemmän koska muodonmuutokset ovat rasituksen alla pienempiä ja lämmön poistuminen on suuremman pinta-alan ansiosta tehokkaampaa.

Märällä asfaltilla tilanne muuttuu. Vesi renkaan ja asfaltin välissä huonontaa niiden välistä kontaktia nopeuden ja renkaan leveyden kasvaessa; kun mennään tarpeeksi pitkälle ja vettä on asfaltilla paljon vesiliirtoon joutumisen vaara kasvaa. Yleensä ottaen kuitenkin niin liian leveä kuin liian kapeakin rengas on auton ajettavuuden kannalta huono asia.

Jos alustageometria on kohdallaan, vanteen ET/offset oikea, alustan puslat kunnossa ja renkaan leveys auton painoon suhteutettuna järkevä niin vetely ei muodostu ongelmaksi. Siihen vaikuttaa omalta osaltaan myös renkaan kulmien pyöreys eli teräväolkainen rengas on pääsääntöisesti uraherkempi kuin pyöreäolkainen.

Kesärenkaiden leveyden valintaan jonkinlaiseksi nyrkkisäännöksi voi suositella kaavaa:

[ auton paino (kg) + 1000 ] / 10 = renkaan leveys (mm)

Kaava on vain suuntaa-antava, mutta sen avulla saa jonkinlaisen idean siitä mikä on hyvä lähtökohta perus- "sportti" -renkaaksi kesäkäyttöön.

Lumella ja jäällä pintapaine ja kitka korreloivat aika pitkälti päinvastoin, johtuen renkaan 'pureutumisesta' tiehen. Kapeampi talvirengas on useimmiten pitävämpi kuin samanlainen leveä, mutta tässäkään suhteessa ei sovi mennä äärimmäisyyksiin. Noin 20-40mm "sportti" -kesärengasta kapeampi ja 10-15% korkeaprofiilisempi rengas on yleensä hyvä valinta pidon kannalta.

Renkaiden on oltava halkaisijaltaan samaa kokoa kuin vanteiden. Vanteen leveys puolestaan määrää niille asennettavien renkaiden maksimi- ja minimileveyden sekä profiilin.

Seuraava taulukko auttaa hieman renkaan valinnassa, siitä on jätetty pois vanteen halkaisija koska sillä ei ole tässä suhteessa vaikutusta. Esimerkiksi tässä 7x15" tapauksessa vanteelle sopii 195/55, 245/50, 225/45 tai 215/40 -rengas, hieman mallista riippuen. Renkaan ympärysmitta tulee olla mahdollisimman lähellä alkuperäisrenkaan ympärysmittaa, sillä renkaan halkaisijan muuttuminen saattaa aiheuttaa nopeusmittarissa mittausvirheen.

Renkaiden merkinnät

Merkintä kertoo renkaan koon, nopeusluokituksen ja kantavuuden.
Esimerkkinä: 195/45R17 90Z
· 195 = renkaan leveys (millimetreinä)
· 45 = renkaan profiili ( prosentteina leveydestä, tässä tapauksessa 195 x 45% = 87,75mm )
· R = 'Radial', teräsvyörengas
· 17 = vanteen halkaisija (tuumina)
· 90 = kantavuus, 600kg
· Z = nopeusluokitus, yli 240km/h
Ylläoleva on ISO-standardin mukainen tapa ilmoittaa renkaan tiedot mutta kyseiset merkinnät voivat esiintyä myös hieman eri järjestyksessä, esimerkiksi nopeusluokituskirjain ennen teräsvyörengasta tarkoittavaa R-kirjainta.

Vanteen koon vaikutukset

Hyvänä puolena suuremmissa vanteissa on oikeastaan vain ulkonäkö. Auton jousittamattoman massan kasvu on myrkkyä ajo-ominaisuuksille ja suuremmat vanteet ovat aina raskaammat kuin pienemmät samanlaiset. Joskus vannekoon kasvattaminen voi olla perusteltua nopeusmittarivirheen eliminoimiseksi kun halutaan käyttää matalampiprofiilisia renkaita, mutta silloin vanteiden osalta kyseessä on uhraus kokonaisuuden parantamiseksi; vannekoon suurentamisella ei sinällään ole minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia ajo-ominaisuuksiin.

Jos ajo-ominaisuuksia tosiaan ajatellaan niin vanteet tulisi mitoittaa auton jarrujen mukaan, samalla tavalla kuin kilpa-autoissa, joista suuret vanteet ovat muoti-ilmiöksi siviiliautoihin tulleet. Joskus on pakko tehdä kompromisseja eli esimerkiksi 345mm jarrulevyt satuloineen mahtuvat juuri ja juuri 17-tuuman vanteisiin ja suuria vanteita on pakko siitä syystä käyttää, vaikka muuten 16- tai 15-tuuman vannekoko olisi parempi vaihtoehto auton ajo-ominaisuuksien kannalta. Tavallisten siviiliautojen jarrulevyjen koko on yleensä 240-310mm ja ne mahtuvat kivuttomasti 13 - 16 -tuumaisiin vanteisiin.

Ajo-ominaisuuksia on lähes kaikissa tapauksissa turha käyttää tekosyynä huomattavan suurten vanteiden hankinnalle, siihen tarkoitukseen parempi lähtökohta on vaihtaa vain paremmat, pitävämmät renkaat alkuperäiskokoisille tai vain hieman suuremmille vanteille.

Erityyppisten vanteiden painoissa voi olla suuriakin eroja, varsin kattava lista eri vanteiden painoista on kerätty osoitteeseen www.wheelweights.net.

Vanteiden merkinnät

Vanteissa on merkintöjä yleensä muodossa "16x8J ET38". Merkinnän osa 16x8 tarkoittaa vanteen halkaisijaa ja leveyttä tuumissa (25.4mm). J puolestaan on lyhenne vanteen reunan mallista eli tässä tapauksessa J-kirjaimen muotoinen, pyöristetty reuna. ET38 on vanteen offset, etäisyys vanteen kiinnityslaipasta vanteen keskilinjaan millimetreinä; nykyvanteet ovat lähes järjestäen 'ulospäin levittäviä' (positiivinen offset) eli kiinnityslaippa on ulompana kuin vanteen keskilinja. Lähinnä amerikkalaisessa kirjallisuudessa on ET-luvun lisäksi käytetty ns. backspacing-mittaa, joka on kiinnityslaipan etäisyys vanteen takareunasta tuumina.

Allaoleva kuva selvittää edellämainittuja käsitteitä.

Vanteita vaihdettaessa on muistettava että uusien vanteiden pulttijako tulee olla sama kuin alkuperäisten. Yleisimpiä pulttijakoja ovat esim. 4x100 ja 5x112. Myös vanteen keskireiän suuruuden tulee olla yhtä suuri kuin alkuperäisten vanteiden, joskin valmiita sovitusrenkaita on saatavilla mikäli keskireikä on liian suuri. Offset antaa hieman liikkumavaraa, eli parin tai joissain tapauksissa muutaman millin poikkeama alkuperäisestä on hyväksyttävää esimerkiksi suuremman vanteen ja renkaan mahduttamiseksi mutta täysin pielessä oleva offset on varma resepti saada ajo-ominaisuudet kuralle, alustan nivelet kulumaan ennen aikojaan ja rengas tai vanne ottamaan kiinni auton alustarakenteisiin tai lokasuojiin.

Loppuunkuluneet renkaat kuuluvat kierrätykseen tai veneen ja laiturin väliin, eivät missään tapauksessa auton alle.

Lähde: SFNET.HARRASTUS.AUTOT FAQ, V0.2